Hylätyksi tuleminen lapsena voi aikuisena ilmetä ns. uhriasenteena. Koet olevasi koko ajan olosuhteiden tai muiden ihmisten huonosti kohtelema. Toki aina voi olla ihmisiä, jotka oikeasti kohtelevatkin huonosti kanssaihmisiään.
Mutta jos alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että polttelet siltoja takanasi ja riitaudut useiden ihmisten kanssa, silloin olisi hyvä pysähtyä. Voi miettiä onko totta, että muut ihmiset käyttävät voimavaransa siihen, että sinulla menisi huonosti.
Hylkäämisen kokemus voi uhriuttaa
Jos koet jatkuvasti, että kaikki muut ihmiset ovat sinua vastaan tai syyllisiä sinun huonoon oloosi, silloin koet ja näet asiat tunnelukon silmälasien läpi. Tällöin kaikki näyttää kohdistuvan henkilökohtaisesti juuri sinuun.
Uhriasenne kertoo aina jonkinlaisesta vaille jäämisestä, jota on usein vaikea itsekään ymmärtää tai tiedostaa. Lapsi on jäänyt jossain vaiheessa vaille jotain mitä lapsi tarvitsee kasvaakseen vakaaksi aikuiseksi tai hän on kokenut jonkinlaista hylkäämistä tavalla taikka toisella.
Hyvin usein ihminen ei itse tavoita sitä, että olisi kokenut hylkäämistä. Vanhemmat eivät tietoisesti aiheuta tätä kokemusta lapsilleen mutta oman ymmärryksensä puitteissa ei aina tiedosta siirtävänsä omaa vaille jäämistään eteenpäin omille lapsilleen.
Uhri asemasta lähtöisin olevan puhe on jatkuvaa muiden syyttelyä ja katkeraa puhetta ja menneessä elämistä. Mutta myös jatkuvasti läsnä olevaa tiedostamatonta oletusta, että koko ajan pitää varautua hylätyksi tulemiseen.
Lue lisää: Hylkäämisen tunnelukosta voi vapautua
Tunnelukko janoaa huomiota ja hoivaa
Hylkäämisen tunnelukon vallassa ihminen usein kohdistaa läheisiinsä jatkuvaa vaatimusta jonkinlaisesta huolenpidosta taikka muusta huomioimisesta. Tämä voi näkyä oletuksena, että vanhempien kuuluu hoitaa lapsenlapsiaan.
Voit olla hyvin herkkä loukkaantumaan jos se ei isovanhempien ohjelmaan aina sovi. Saatat myös jatkuvasti tarkkailla saavatko muut sisarukset vanhemmilta kenties jotain enemmän kuin sinä.
Voi olla, että riitelet vähän kaikkien kanssa ja olet kirjaimellisesti kuin lapsi jota ei huomata tarpeeksi. Voit myös vetäytyä ylipäätään ihmissuhteista ja perheestä koska et kestä sitä tunnetta, että tulet kokoajan jotenkin huonosti kohdelluksi.
Nämä ovat tietysti aika ääri esimerkkejä mutta näitä piirteitä oman persoonan mukaisesti eri mittakaavassa usein ilmenee henkilöillä, joilla on hylkäämisen tunnelukko. Tärkeintä olisikin huomata itse tämä negatiivinen kierre ja kyseenalaistaa se.
Tunnelukkojen tutkimisessa ja niiden kanssa elämään opettelemisessa onkin kysymys siitä, että voi ymmärtää jääneensä jotain vaille ja että tunnelukko on syntynyt aiheesta. Nyt, kun olet aikuinen, voit valita ja tutkia mikä laukaisee tunnelukon ja miten sitä voi oppia huomioimaan.
Uhriasemaan voi johtaa ylipäätään lapsen kokemus siitä, että ei ole rakastettava ja riittävä sellaisena kuin on. Mutta hylkäämisen kokemus liittyy kaikkeen lapsuuden vaille jäämiseen ja kaltoin kohteluun. Silloin sinut jollain tasolla aina hylätään. Hylkäämistä on jos joudut kokemaan, että et ole oikeanlainen tai riittävän hyvä.
Huomio kiinnittyy vain negatiivisiin asioihin
Ihmissuhteissa huomiosi ei ole hyvinvoinnin ylläpitämisessä, eikä se ihminen ja persoona, joka oikeasti todella olet, pääse esiin. Olet tullut joksikin, joka keskittää huomionsa vain siihen, että läheinen toimisi ja olisi sinun haluamallasi tavalla sinulle olemassa.
Pahimmillaan keskityt vahtimaan ja vaatimaan, että sinua ei hylätä. Ajattelet, että jos et koko ajan ole varuillasi ja koeta estää mahdollista hylkäämistä, sinut hylätään. Elät uskomuksessa, että sinä voit hallita toisen ihmisen tekoja.
Valitettavasti et voi hallita toista ihmistä. Joko tulet hylätyksi tai et tule, sitä ei voi etukäteen tietää. Mutta jos keskityt vain huolehtimiseen ja varuillaan oloon, niin silloin keskityt juurikin siihen mitä eniten pelkäät. Ennen pitkään ajaudut todennäköisesti pelkäämääsi tilanteeseen.
Hylkäämisen tunnelukon vallassa elät uskomuksessa, että sinun tulee keskittyä ihmissuhteissa ”voittamiseen” eli siihen, että ihmiset toimivat kuten sinä haluaisit kuvitellen, että toisten ihmisten tekemiset tekevät sinut onnelliseksi.
Hylkäämisen tunnelukko ilmenee ennen kaikkea läheisissä ihmissuhteissa. Se voi pysyä hyvin piilossa satunnaisten kohtaamisten taikka esim. työpaikan kokoustilanteissa.Hylkäämisen tunnelukko aktivoituu herkästi läheisen tai rakastetun pienistäkin toimista.
Kuten vaikka jos kumppani näyttää hetkellisesti olevan ikävystynyt, taikka ei ole jatkuvasti ikään kuin yhteydessä sinuun puheen tai kosketuksen kautta. Hylkäämisen tunnelukon ohjaamana ihminen ”tulkitsee” yliherkästi merkkejä hylätyksi tulemisen mahdollisuudesta ja asettaa usein kumppanille ihan mahdottomia vaatimuksia siitä miten tämän tulisi olla, jotta itsellä ei olisi pelon tunnetta.
Hylätyksi tulemisen tunnelukon tunnistaa tunteiden kehästä.
Kun lukko aktivoituu, hylkäämistä pelkäävä kulkee pelosta surun kautta vihaan. Alku paniikki on kuin pienen lapsen hätä kun hän eksyy äidistään. Sitä seuraa vähitellen suru yksinäisyyden tunteesta, joka voi kehittyä ajan myötä myös ihan masennusoireiksi.
Tämän takia olisikin äärimmäisen tärkeää tunnistaa itsessään mahdollinen hylkäämisen tunnelukko, jotta sen työstäminen voisi käynnistyä eikä siitä tulisi koko elämää hallitseva kaava.
Tunnelukon avaamisen jälkeen elämässäsi mahdollistuu usko parempaan huomiseen ja rakastaviin ihmissuhteisiin.
